Päivä purkissa

On hyviä remppapäiviä ja huonoja remppapäiviä. Tänään ei ollut hyvä päivä.
Sisko oli lapsenvahtina ja saimme kuitenkin monta asiaa etenemään vaikka itselle ei remppahommat olisi maistunut…no loppujen lopuksi vedin remppavaatteet yltä ennen seitsemää.

Salla asensi listoja pikkuhuoneeseen ja saumasi pilttipurkkiseinää toiselta puolelta, itse vedin sähköjohtoja paikoilleen ja asensin eteisen kattoon runkopuut pelleille. Pesin myös kattopellit ja nehän näyttää juuri sellaiselle kuin pitääkin!

Ennen kuin tähän tilanteeseen päästiin oli kirosanojen saldo sadoissa.

Ennen kuin tähän tilanteeseen päästiin oli kirosanojen saldo sadoissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ei mennyt painepesurin letkun kytkeminen kuin elokuvissa (ihan koko juoneksi ei riittäisi). Letkuhan minulla jo paikallaan oli, mutta kun sen pituus ei riittänyt. Tätä varten olin hankkinut uuden. Ei vaan ollutkaan oikean kokoinen. Sitten liitintä romujen seasta etsimään, mutta aikaa oli aina kerralla viisi sekuntia kun poika ehti juosta jolkotella johonkin ja minä perään juoksemaan ja siinä välissä jo kaadoin ison ruuviastiankin lattialle.

No liitin vihdoin löytyi ja kun ruuvasin sen paikalleen, niin sehän hajosi. No nyt päätin tässä vaiheessa kokeilla pari vuotta käyttämättä ollutta pesuria ja siirränpä sitten kaiken muun lähemmäksi, jos letku ei riitä. Tässä vaiheessa olin jo pujotellut paristi kaikkien romujen välistä hanan luokse ja sain kuin sainkin pesurin toimimaan. Ihan piti käydä yksi olutkin, kun kerta aletaan peltejä vihdoin pesemään. Muutamat pesin ja hyvälle näytti, sitten ihmettelin sisältä kuuluvaa ääntä ja menin toteamaan, että letku vuoti ja valutti vettä lattialle. Siellähän tietenkin oli uusi vanhemman pojan sänky ja paljon muuta tavaraa. Äkkiä huonetta tyhjentämään ja taas kuului muutamia kirosanoja, nyt jo aika kovalla voluumilla. No onneksi isoa vahinkoa ei sattunut ja loppupelissä pellit ”kiiltelee” ja työkaluvarasto on laitettu vihdoin jonkinlaiseen järjestykseen.

Näitä ehkä laitetaan huomenna jo paikalleen.

Näitä ehkä laitetaan huomenna jo paikalleen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvat jäi tältä päivältä vähille, joudut tyytymään mielikuviin. Huomenna on parempi päivä, uskotaan niin.

/Jarkko

Lautalattian kunnostaminen

Eteisen lattia muovimaton poiston jälkeen.

Eteisen lattia muovimaton poiston jälkeen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuten jo aiemmin on tullut ilmi, kaksion muovimattojen alta löytyi eteisestä sekä keittiöstä lautalattia. Lattian epätasaisuudet oli tasoitettu aineella, jossa epäilimme olevan asbestia. Tutkiskelin asiaa netistä ja totesin, että asbesti on ikävää tavaraa keuhkoissa (tämä oli jo tiedossa) ja että sen toteamiseen tarvitaan mikroskooppi ja asiantuntemusta, koska asbestikuitu on kooltaan 0,03 – 3,0 mikromillimetrin välillä ja pituus 5,0 – 250 mm välillä. Toki ammattilaiset osaavat joidenkin materiaalien kohdalla kertoa, että tässä on varmasti asbestia joukossa, mutta tuosta hienojakoisesta tasoitteesta ei varmasti. Edellinen omistaja osasi kertoa, että matot on laitettu 60-70-luvun vaihteessa ja tuolloin on kyseistä ainetta käytetty monen aineen joukossa.

Sallakin kysyi aiheesta Facebookissa ja tilapäivitys sai mielestäni hyvinkin koomisen alun, ja ei taidettu tulla asiassa yhtään viisaammaksi, asianosaisten ei kannata loukkantua 🙂

Salla: Onko täällä raksaukkoja, jotka tietää asbestista? Pöllyyteltiin Wilman kaa vähän muovimattoja ja ihasteltiin hienoa lattiaa. Onneks ei ihan hiomaan ruvettu. Vähän kittimäisen oloista ainetta löyty puulattian pinnasta. Että onkohan tämä nyt sitä itteensä?

Ensimmäisiä vastauksia:

-Ettei olis liimaa?

– Minähän en mittää mistään tiiä…mutta jos on puulattialla ja muovimatto päällä, niin sinne on laitettua tasoteaineeksi ihan mitä vaan mutta tuskin asbestia. Näin oltiin ainakin meillä tehty ja tuo saamarin ”räkä” ei lähteny irti hyvällä eikä pahalla

– Riippuu kuinka vanha muovimatto on. voi olla asbestiakin.

– Jos on, sitten sitä on joka paikassa, putkissa yms.

Vaihtoehtoina oli siis lähettää näyte laboratorioon, jättää tuo laminaatin alle (kuten jotkut ehdottikin) jolloin osa talon hengestä olisi kadonnut, poistattaa se kalliilla, jolloin olisimme hyvin todennäköisesti saaneet liian ”sileän” lattian tai tehdä itse. Päädyimme jälkimmäiseen. Eli kaupasta ostamaan P3 luokan hengityssuojain, suojahaalarit ja maalin kaapiseen tarkoitettu työkalu. Samalla otin varastosta muutaman lastan, suihkepullon, rättejä ja jätesäkin johon sai likaiset rätit, suojahaalarin ja tasoitemössön.

Työ oli tarkoitus tehdä kerralla valmiiksi ja teippasin varmuuden vuoksi toiseen huoneistoon yhteyksissä olevat ovet vielä saumoista umpeen.

Tasoite ei pöllynnyt, ja pehmeni hieman, kun sen kasteli ennakkoon.

Tasoite ei pöllynnyt, ja pehmeni hieman, kun sen kasteli ennakkoon.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ensimmäisenä suihkutin vettä tasoitteelle ja parhaiten se irtosikin, kun antoi hieman vettyä.Kaapiminen oli hidasta hommaa ja normaalilla lastalla olisi kestänyt iäisyys, joten tuo Bilteman maaliraappa oli oikea ostos.

Maaliraappa oli ehdottomasti paras työkalu tässä hommassa.

Maaliraappa oli ehdottomasti paras työkalu tässä hommassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olin päättänyt tehdä homman kerralla valmiiksi, mutta sen verran voimalla piti kaapia lattiaa, että vajaaseen neljään tuntiin loppui voimat ja oli pakko jättää loppusilaus illalle.

Vanha lattia näkyvissä.

Vanha lattia näkyvissä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tasoitteen alta saatiin esille hienon värinen lattia, paikoitellen toistakin väriä paistaa alta ja muutamalta osin puhdas puupinta näkyy myös. Tarkemmin, kun sitä katseli, niin kaavin muutamasta kohtaa tarkoituksella lisää ”kulumajälkeä” esille ja tuon päälle onkin nyt tarkoitus laittaa ainoastaan lakka. Alunperin meinasimme, että lattia maalataan uusiksi, mutta juuri tuo vanha pinta tuo lisää ilmettä asuntoon ja se tulee aika todennäköisesti tuollaiseksi jäämään. Tykkäsit tai et, sinulta ei kysytä.

Lakka pintaan ja lattia on valmis!

Lakka pintaan ja lattia on valmis!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

/Jarkko