Muuttaminen, tuo lempiharrastuksemme.

Tavaroiden pakkaaminen pahvilaatikkoon, onko mukavampaa tekemistä olemassakaan?
Itse asiassa on. Maailman painavimman sohvan kantaminen universumin pienimmästä oviaukosta ja tietenkin naurukohtauksen saattelemana, selkä vinossa raksahdellen, sormien ote lipsuen milli milliltä. Kunnes… ote pitää käden puristuessa ovenkarmin ja esineen väliin, ai PeRRRRR! Tästä kun selvitään, niin en muuta ikinä!

Tähän väliin voinkin mainita, että laskin tämän viimeisimmän muuton olleen minulle kahdeskymmenes! Tosin aivan ensimmäisistä muutoista olen selvinnyt olemalla kyytiläisenä.

Nyt kuitenkin on tavarat kannettu uuteen asuntoon ja pakettien keskellä tulemme elämään seuraavat kuukaudet. Sallahan tuo suurimman osan paketeista pakkaili ja ajeli monen monta kuormaa jo ennen ”muuttoviikonloppua”. Kumpikaan ei voi edelleenkään käsittää, että miten on voinutkin noin paljon tavaraa taas kertyä, vaikka mielestämme emme ole mitään hamstranneet ja joutavia tavaroita on säännöllisesti myyty kirppareilla ja netin kautta.

No mitäpä muuta kuuluu?

Kerroin viime viikolla, että haemme sisustustiiliä. Niitä käytiinkin, taisi hieman olla ylikuormaa näin jälkikäteen ajateltuna.

Jumperi ei antautunut vaikka vetokoukku melkein maata raapi.

Jumperi ei antautunut vaikka vetokoukku melkein maata raapi.

 

 

 

 

 

 

Tiiliä tulikin kolmea eri väriä, mutta onni onnettomuudessa…nyt ei tarvitse samalla sävyllä koko kämppää vuorata.

Tulevia seinäpintoja eri väreissä.

Tulevia seinäpintoja eri väreissä.

 

 

 

 

 

 

Viime viikolla kävimme Sallan syntymäpäivien (oli jo elokuussa) kunniaksi syömässä oikein pidemmän kaavan mukaan ja siinä mustekaloja sekä muita eksoottisia ruokia naamaan survoessa oli mukava katsella ravintolan sisustusta. Itse asiassa olemme aikaisemminkin katselleet ravintoloiden sisustustapoja ja totesimme, että tähän meidän tulevaan tyyliin sopivia ideoita löytyy paljonkin juuri kyseisistä paikoista.

Pulloista tehdyt valaisimet ja musta katto.

Pulloista tehdyt valaisimet ja musta katto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Isänpäivä tuli ja meni, kakkua syötiin, lahjoja tuli ja muutenkin oli mukavaa.

Taidetta 325 päivän ikäiseltä poikalapselta, käsi ei ole malttanut paikallaan olla, mutta yllätyin kyllä noin hyvästä käsialasta.

Taidetta 325 päivän ikäiseltä poikalapselta, käsi ei ole malttanut paikallaan olla, mutta yllätyin kyllä noin hyvästä käsialasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mitäpä muuta jonninjoutavaa tähän vielä kirjoitan, kun mitään konkreettista ei ole remontissa tapahtunut…ai niin, nyt se pahin mahdollinen on tapahtunut! Nimittäin hometta löytyi. Kuvasta näet vaurioiden laajuuden.

Oli tähän kyllä varauduttu, mutta silti harmitti.

Oli tähän kyllä varauduttu, mutta silti harmitti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

/Jarkko