Uusi viikko, uusi elämä

Renovating Bad

Renovating Bad

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maanantaiaamu. En herännyt kellon soittoon. Vajaan vuoden ikäinen nassikka jokeltelee sängyssään ja odottaa kädet ojossa, että joku ottaisi hänet syliin. Näinpä teenkin ja menemme olohuoneeseen heräilemään sohvalle. Nassikka makailee sylissä, tutkii minun päästä löytyviä ihmeellisyyksiä ”korva…miksi se on olemassa?Jos yritän repiä isin suuta auki, mitähän siellä sisällä on” ja välillä painaa väsyneenä pään rintaa vasten sekä hekottelee, kun hieman kutitetaan. ”Hei, miksi sinä et lähde töihin?” kysyy tämä pieni mies ja koputtelee kädessä olevaa rannekelloaan. Vastaan, että nyt minun ei tarvitse mennä, kun olemme äidin kanssa suunnitelleet, että aiomme tehdä niitä asioita, joista olemme haaveilleet ja tämä on yksi niistä. Nautimme vapaasta elämästä hetkisen (huomenna voi olla liian myöhäistä), remonttia tehden ja tulevaisuudesta ei murehdita. Pikkujätkä nyökkää ymmärtämisen merkiksi ja heittää ylävitosen.

Keitän kahvia…paljon, koska siskokin tulee kohta tähän ja minun ei tosiaankaan tarvitse lähteä töihin! Olenhan muutama viikko sitten irtisanonut itseni vakituisesta työpaikasta, joka oli itse asiassa juuri se ammatti, josta olin haaveillut. Pidin työstä, työpaikasta, työkavereista ja pärjäsinkin siinä olosuhteisiin nähden ihan hyvin. Viimeinen työpäivä oli aika ristiriitainen, kun odotin tätä pitkään suunniteltua taukoa, mutta samalla jouduin myös luopumaan siitä mistä olin aiemmin haaveillut ja jonka eteen olin myös joutunut ottamaan riskejä. Silloinkin irtisanoin itseni vakituisesta, hyväpalkkaisesta työstä ja hyppäsin tyhjän päälle, kannatti. Ehkä se on totta, että onni suosii rohkeaa…näin olemme ainakin Sallan kanssa uskotelleet itsellemme, kun olemme päätöksiä tehneet.

11 kuukauden ikäinen poikamme menee avaamaan oven Wilmalle ja ojentaa hänelle kahvikupin. Istumme porukalla hetkisen ja sitten lähden touhuamaan kaksion lattiasta tasoitetta pois, varustautuneena sillä uskomuksella että siinä on asbestia. Kirjoitan vastauksen tähän blogiin kolmenkymmenen vuoden päästä, jos oireita on tullut…en kyllä usko, koska syömme paljon sitruunaa ja juomme pakurikäävästä tehtyä juomaa ja niissä on paljon syöpää ehkäiseviä vaikutuksia.

/Jarkko

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

+ 43 = 53