Lomailua, remontin suunnittelua ja elämästä nauttimista

Mitteepä kuuluu näin 2014 vuoden viimeisinä päivinä, vuan mistäpä sitä tietää kukkaan ettei olis muutenni viimesiä?

Tuosta Sawonmaalaisesta ajatelmasta onkin hyvä hypätä siihen, että tässä on lähipäivinä juurikin elämästä nautittu ja näin on tarkoitus tehdä jatkossakin.

Vietimme Joulun Vuokatissa isolla porukalla ja vanhempieni vuokraama mökki antoi mukavat puitteet niin avantouinnin kuin leivinuunin lämmössä löhöilylle. Perinteisesti ruokaa tuli syötyä juurikin niin paljon kuin vain maha antoi periksi ja pöytäjääkiekkopeliä naputeltua sormet verillä.

Remontti ei muuten ole edennyt mihinkään, stressiä ei ole sen suhteen otettu vaan tämä on ollut sitä akkujen latailua ja remontin suunnittelua.

Seuraavana vuorossa on kantavan seinän tukeminen 115×115- kokoisilla liimapuupalkeilla (jotta saadaan yläkerran kylmän huoneen lattiapurut paikalleen ja täten turha lämpöhukka pois), makuuhuoneesta siistitään sinne jäävät yläkaapistot, wc:n/ kylpyhuoneen purkamista jatketaan lattiasta.

Liimapuupalkit jää näkyville, väri voisi olla sama "turve" kuin lautaseinissäkin.

Liimapuupalkit jää näkyville, väri voisi olla sama ”turve” kuin lautaseinissäkin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Makuuhuoneen yläkaapit ovia vailla, myös lautaseinät saa saman sävyn kuin alempana.

Makuuhuoneen yläkaapit ovia vailla, myös lautaseinät saa saman sävyn kuin alempana.

 

 

 

 

 

 

 

Ennen kuin kylppärin lattiaa päästään valamaan, tulee uudet vesiputket ja viemärit vetää paikalleen. Edelleen on selvittämättä, että mistä kautta lämminvesi tuonne kaksioon tulee. Onko kukaan todennut lämpökameran tai vastaavan laitteen hyötyä suhteessa siihen, että ei tarvitse ottaa lattioita auki oletuksella ” tästä ne täytyy kulkea”? Entä kannattaako jättää hyväkuntoiset purut kylppärin lattiavalun alle vai korvata ne jollakin muulla?

Näihin kysymyksiin päätetään tämä vuosi ja toivotellaan kaikille Hyvää Uutta Vuotta!

Työharjoittelu paketissa

Ehtoota!

Perjantaina hyvästelimme meidän työharjoittelijan, eli Jarkon siskon Wilman.

Wilma oli ahkeroimassa meillä parisen kuukautta ja hyvä että olikin, ei olisi remontti näin pitkällä ilman Wilman apuja!

Ja totta kai niin kuin asiaan kuuluu, niin työharjoittelijalla teetettiin ne kaikkein kivoimmat hommat, mm. suurin osa purkuhommista, katon hiominen (jopa kahteen kertaan koska Jarkolle ei kelvannut meidän naisten tekemä jälki…tai siis Wilma teki ja minä huutelin ”ohjeita” :D…Oikeasti sitä kattoa ei olisi tarvinnut hioa ollenkaan, mutta Jarkko halusi varmasti olla vaan ilkeä meille 😉 ), naulojen repiminen lankuista, seinien hionta sekä miljoona vuotta vanhojen sähköjohtojen repiminen seinistä (sentään sähköt katkaistiin ennen edellä mainitun homman teettämistä). Nuo purkuhommat on siitä ahdistavia että vaikka seinää kaatuu ja sitä sun tätä revitään seinistä ja kulkuväyliltä irti, niin silti on sellainen olo että homma ei ole edennyt mihinkään 🙂

Pääsi Wilma tekemään vähän mukavampiakin hommia, maalattiin nimittäin kahdestaan kaksion katto sekä raakalautaseinät makkarista sekä olkkarista. Wilma pisti maalaten vielä makkarinkin ja olohuoneen muut seinät siniharmaalla maalilla (tästä laittelen kuvia kunhan remonttipöly hälvenee ja salaman kanssa uskaltaa kuvia räpsiä ). Jotenkin mukavan mökkimäinen tunnelma kaksion puolella. Tulee niin sievä, niin sievä!!

Raakalautaseinistä tuli todella kivan sävyiset! Hioimme kevyesti tikut pois pinnoilta ja sitten vain yksi kerros Tikkurilan Pirtti paneelipetsiä päälle. Sävynä meillä oli turve, joka näytti uhkaavan vihreältä purkissa, mutta seinässä oli juuri sellainen kuin pitikin (vanhan puun sävyinen). Pinta jäi ihanan epätasaiseksi ja meidän silmää tässä tapauksessa viehättää juurikin nuo pensselin jäljet ja muut ns. luonnolliset epätasaisuudet. Toki jos joku mielii tehdä tasaisempaa jälkeä, niin sekin varmasti tuolla petsillä onnistuu 🙂

WP_20141217_010

Wilma haluaa pysyä tunnistamattomana, siksi muokkasin hänelle tuon vaaleanpunaisen rusetin päähän 😉

Petsiä seinään.

Olkkarin seinän petsausta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olohuoneen seinä valmiina.

Olohuoneen seinä valmiina.

Lähikuvaa seinästä.

Lähikuvaa seinästä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aika sammaleen väriseltä näytti maali pöntössä...

Aika sammaleen väriseltä näytti maali pöntössä…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaiken kaikkiaan Wilmasta on ollut suuren suuri apu, että kaksion puoli on saatu näinkin hyvään kuosiin, kohtahan tuonne voi jo muuttaa…köh, köh! Kiitos Wimpula! <3

Mukavaa JOULUA kaikille ja palataanpas (maalaus)astialle sitten ensi vuonna!

/Salla

Operaatio putkien metsästys

Kaksion puoli alkaa olla siinä vaiheessa, että pitäisi päästä purkamaan vesipisteitä pois. Yhdessäkään ei nimittäin ole sulkuja erikseen, joten ei auta kun alkaa etsimään missä putket kulkee (jakotukkeja ei ole myöskään näkynyt). Rakennusvirastosta ei ikävä kyllä löytänyt tämän talon piirrustuksia, paitsi pohjapiirrustus joka meillä jo on.

Lattian avausta.

Lattian avausta.

No ei auta, eteisen lattiaa siis auki, vaikka haavekuvissa oli, että se saadaan säilytettyä…saadaan se vieläkin, osittain…katsotaan minkälainen tulee, kun kasataan. Lautalattian purkamisessa tarvittiin malttia, vääntöraudalla ja vasaralla sekä taltalla sai aika hyvin ”nitkuteltua” lautaa ylös, mutta muutamassa kohtaa oli vedetty sen verran pitkillä nauloilla, että lauta halkesi. Siskon mies oli mukana auttamassa, joten saimmekin aika pikaisesti lattiaa auki ja puruja pussiin. Purut on edelleen ollut hyvinkin tuoreen oloista eikä mitään ihmeellistä ole seasta löytynyt.

Samu tuumailee.

Mihin ne putket on laitettu?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vihdoin alkoi putkia löytyä (viemäriä ja käyttövesiputkia ja myös vanhat lämmitysputket) ja alkoi näyttämään sille, että kaksiosta saadaan vedet poikki!

Putket lattian alla

 

 

 

 

 

Seuraavana päivänä siskon mies ( tällä kertaa eri mies…ja kyseessä myös toinen sisko :D) tuli katkomaan putkia ja oletimme, että ne tulevat samasta suunnasta ja tietenkin sieltä päästä missä on lämminvesivaraaja.

Putket poikki ja tulppa päätyyn.

Putket poikki ja tulppa päätyyn.

Putket poikki

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaan eipä ne tullutkaan samasta suunnasta, jostakin kumman syystä kylmävesi kiertää kellarissa koko talon pituudelta ja nousee sieltä kaksioon ja jatkaa matkaa talon keskellä oleviin vessoihin, mutta lämminvesi taas tulee toisesta suunnasta. No nyt on putket poikki ja väliaikaisesti sentään liitännät tehty, niin että pääsemme suihkuun ja vettä tulee…vaan ei pöntöille. Nyt pitää alkaa miettimään uusia suunnitelmia.

ps. Eilen löysimme Ikean poistonurkasta kaksion saarekkeeseen edullisen kaapiston (samalla säästyttiin kasaamiselta) ja Salla ja Wilma ovat sävyttäneet lautaseiniä. Tästä lisää tarinaa heidän kirjoittamanaan. Heippa hei!

Piristävää väriä valkoisen ja tumman keskelle.

Piristävää väriä valkoisen ja tumman keskelle.

Petsiä seinään.

Petsiä seinään.

 

 

 

 

 

/Jarkko

Rautakaupassa Tallinnassa

Tere! Viron ostosreissu on takana ja seuraavassa tarinassa onkin vinkkejä muille samanlaista reissua harkitseville.

 

Vielä ei ole kiire.

Vielä ei ole kiire.

Matkalukemista.

Matkalukemista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Matka starttasi tyhjällä Jumpperilla ja olimme (mielestämme) varanneet riittävästi aikaa itse automatkaan. Puoliväli olikin jo ohitettu, kun matkakaverimme Samu ja Ina-sisko soittivat toisesta autosta, että navigoinnin mukaan olemme perillä 17.20 ja autot pitää olla Check-In:issä viimeistään klo 17.30! Eihän siinä, Salla siinä kiroilemaan ratin takana jalka kaasupoljinta pohjassa pitäen ja minä puolikuolleena navigoinnin perilläoloaikaa tuijottaen!

WP_20141210_001

 

 

 

 

 

 

 

 

Onnistun myös (vahingossa) aivastamaan ensimmäisen kerran sitten entisen työpaikan pikkujoulujen ja kipukohtauksesta selvittyäni, Buranaa rouskutellesani totean, että ei olisi kannattanut. A: lähteä pikkujouluihin, B: juoda ilmaista viinaa, C: aivastaa tässä selkäkivussa. ABC. Matka terminaaliin jatkuu Helsingin keskustan läpi, nyt vauhti onkin huima ja molemmat toteamme, että tämä kaupunki ei olisi meidän juttu. No, laivaan ehdittiin ja ei muuta kuin odottamaan illan ruokailua. Alkaa janottamaan…ei auta, aamulla pitää olla skarppina, jos meinaa jotain ostoksia tehdä. Myrskyisä matka etenee ja Buffet- illallisen, muutaman oluen ja Jussi& Ressu- keikan jälkeen painumme nukkumaan.

Ideoita laivalta.

Ideoita laivalta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aamulla klo 7 aamupalalle ja sieltä hyvillä mielin ilman krapulaa,vaikkakin hieman huonosti nukkuneena lähdemme autokannelle ja sieltä kohti rautakauppaa. Paikka sijaitsee vajaan viiden kilometrin päässä terminaalista ja navigoinnin avulla sinne löytää helposti. Sitten ei muuta kuin ostoksia tekemään! Olen jo valmiiksi ottanut tarkat tiedot mitä ostetaan ja myös kysynyt tästä kyseisestä paikasta tarjouksen, joten lähdemme etsimään henkilöä, jonka kanssa olen asioinut. Tämä henkilö myös puhuu Suomea, joten Viron sanastoa ei ole tarvinnut opiskella.

Päivän piti mennä näin: annamme myyjälle listan tavaroista joita otamme tarjoukselta, katsomme mitä otamme lisäksi ja myyjä laskee niistä myös alennuksen ja varaston pojat keräävät tavarat ja me valitsemme sillä välin maalit, hanoja, laminaattia, laattoja jne. Tämän jälkeen maksamme tavarat, nostamme autoon, menemme rauhassa syömään ja ostamaan joululahjoja sekä halpaa viinaa.

Päivä meni näin: etsimme myyjää, joka on tehnyt meille tarjouksen ja kun vihdoin hänet löysimme, niin katsoimme tavarat joita otamme tarjoukselta ja lisäksi kävimme katsomassa mm. viemäriosat ja niiden määrät. Tämän jälkeen myyjä sanoi tekevänsä näistä osista laskun ja he keräävät tavarat valmiiksi. Hyvä, lähdimme rauhassa katsomaan maaleja ja juuri kun olimme saaneet ne katsottua, niin myyjä tuli sanomaan, että meneekin noin kolme tuntia kun ehtivät tavarat keräämään! Ei voitu sinne asti jäädä odottelemaan, joten kiireesti keräämään tavarat (mm. putkitarvikkeet olisimme voineet jo ottaa aiemmin kyytiin, kun niitä kävimme läpi) ja parin tunnin päästä olikin jo neljä isoa ostoskärryä täynnä tavaraa. Sitten alennukset katsomaan niistä tavaroista, joita ei vielä listalla ollut. Tässä vaiheessa kävi ilmi, että tämä myyjä oli uusi ja jo koneelle kirjautumiseen tarvittiin kahta muuta myyjää ja homma KESTI samalla, kun vilkuilin kelloa ja taas kohta vilkuilin uudestaan. Vielä ehdittäisiin johonkin muuhunkin kauppaan. No tähän hommaan meni aikaa, MENI AIKAA ja vihdoin myyjä tulosti laskut ja kysyin vielä, että nyt ei enää muuta kuin maksamaan ja tavarat kyytiin, ”kyllä”. No ei todellakaan, kassalla NouEnglish-neiti pyysi laittamaan KAIKKI tuotteet hihnan kautta (mm. yksi kärryllinen oli täynnä viemärimutkia ja haaroja) ja eikun heittelemään tavaroita kärrystä samalla vihaisesti mulkoillen! No vielä ehditään sinne viinakauppaan. Ei, ei voitu maksaa, kun Viron uusiin myyjä oli unohtanut tulostaa toisen laskun ja nyt kaksi laskua oli kassassa yhtenä…tätä selviteltiinkin sitten monen henkilön toimesta seuraavat pari tuntia ja vitutus muuttui jo epätoivoksi ja ajettelimme tosissamme, että nyt joudumme jättämään kaikki kärryihin, kun laiva lähtee!

Vihdoin (seitsemän tunnin kauppareissu) saimme kuitenkin tavarat kyytiin ja 15 minuuttia oli aikaa vierailla myös juomaostoksilla, joten kaksin käsin lapoimme kaljalavoja kärryihin (tämä näytti varmaankin juuri sille Viinaturisti-meiningille) ja sitten laivaan.

No mitä opimme ja oliko siellä halpaa?

Kaikki ei automaattisesti ollut halvempaa, joten hintoja piti vertailla etukäteen. Montaa tuotetta ei tarvinnut listalta jättää pois…paitsi nyt kun ei ehditty YHTÄÄN tutkimaan hyllyjä ja osa tuotteista jäi ostamatta listaltakin. Maalit oli edullisia ja merkkeinä mm. Tikkurilaa ja VivaColoria. Laminaatteja löytyi sellaisia malleja joita emme Suomessa ole edes nähneet ja hinnat oli edullisia. Viemäritarvikkeet oli huippuedullisia, erot jopa 90% joissakin osissa.

Kaksion keittiön lattia, samoja sävyjä tulee muuallekin huoneistoon.

Kaksion keittiön lattia, samoja sävyjä tulee muuallekin huoneistoon.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Seuraava reissu tehdään siten, että ne tarvikkeet jotka varmasti ostamme, teemme tilauksen jo ennakkoon ja kerromme milloin tulemme ne noutamaan. Aikaa pitää myöskin varata vielä reilummin, ainakin jos on yhtä pitkä ostoslista.

Vinkit tiivistettynä:

-varaa aikaa riittävästi

– varo laivan juomatarjontaa, krapulassa ei ole mukava tehdä ostoksia

– selvitä ennakkoon mitä tarvitset ja mihin hintaan ne saat Suomesta

– tarkista, että osat käyvät myös Suomessa oleviin osiin kiinni (hanat jne.)

– isommista eristä saat vielä lisäalennuksen vaikka hinnat onkin edullisempia

– pyydä rautakauppaa tilaamaan/ keräämään tavarat valmiiksi

– varmista autosi kantavuus ja kunto

 

Hieman erilaista jalkalistaa.

Hieman erilaista jalkalistaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Autoon olisi mahtunut enemmänkin.

Autoon olisi mahtunut enemmänkin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

110mm viemäriputkea 2 metrian saloissa sai Virosta viisi samalla hintaa kuin Suomesta yhden.

110mm viemäriputkea 2 metrin pituisena sai Virosta viisi samalla hintaa kuin Suomesta yhden.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Laivamatkat ja muut kulut (hajuvedet, juomat) vähennettynä kokonaisuus tuli niin paljon edullisemmaksi (reilusti yli tuhat euroa), että uusi reissu tehdään lähiaikoina.

ps. ISO kiitos Inalle ja Samulle, ei oltaisi selvitty ilman teitä <3

/Jarkko

Viroon ostoksille

Pikapäivitys. Puolen tunnin päästä lähdemme kohti isoa kirkkoa ja sieltä kohti Viroa. Tarkoitus on ostaa pakettiauto täyteen raksatavaraa ja ja tyhjät kohdat täyttää alkoholilla. Miksi? Koska oluesta tulee hilpeälle tuulelle…ei vaan 🙂 Olemme vertailleet rakennustarvikkeiden hintoja ja mm. viemäritarvikkeissa sama osa maksaa Suomessa 10,90€ ja Virossa 1,90€,  laattojen sauma-aine (sama merkki!) 14,90€ vs. 4,88€ jne jne.

Olen yrittänyt mittailla kaikki ennakkoon mahdollisimman tarkkaan ja tehdä hankintalistaa sen myötä ja kyselin jo muutamasta Viron firmasta tarjousta. Voin kertoa, että jo tässä on oma hommansa, mutta eipähän tarvitse joka osaa hakea erikseen ja jos saamme 4000 euron edestä tavaraa 2000 eurolla, niin säästö on juuri, niin suuri kuin olemme miettineetkin….ja samalla saadaan päivän ”lomareissu” tehtyä.

Tästä reissusta tarkempi selostus, kun palaamme Sawoon.

Nyt ei muuta kuin selkä suorana (se ei nimittäin tällä hetkellä paljon taivu, kun onnistuin sen venäyttämään ja edes piikit persauksissa ei auttaneet, joten Salla saa kunnian nostella tavarat autoon, onneksi Salla on kova mimmi;)) kohti Hellsinkiä!

 

 

/Jarkko

Lautalattian kunnostaminen

Eteisen lattia muovimaton poiston jälkeen.

Eteisen lattia muovimaton poiston jälkeen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuten jo aiemmin on tullut ilmi, kaksion muovimattojen alta löytyi eteisestä sekä keittiöstä lautalattia. Lattian epätasaisuudet oli tasoitettu aineella, jossa epäilimme olevan asbestia. Tutkiskelin asiaa netistä ja totesin, että asbesti on ikävää tavaraa keuhkoissa (tämä oli jo tiedossa) ja että sen toteamiseen tarvitaan mikroskooppi ja asiantuntemusta, koska asbestikuitu on kooltaan 0,03 – 3,0 mikromillimetrin välillä ja pituus 5,0 – 250 mm välillä. Toki ammattilaiset osaavat joidenkin materiaalien kohdalla kertoa, että tässä on varmasti asbestia joukossa, mutta tuosta hienojakoisesta tasoitteesta ei varmasti. Edellinen omistaja osasi kertoa, että matot on laitettu 60-70-luvun vaihteessa ja tuolloin on kyseistä ainetta käytetty monen aineen joukossa.

Sallakin kysyi aiheesta Facebookissa ja tilapäivitys sai mielestäni hyvinkin koomisen alun, ja ei taidettu tulla asiassa yhtään viisaammaksi, asianosaisten ei kannata loukkantua 🙂

Salla: Onko täällä raksaukkoja, jotka tietää asbestista? Pöllyyteltiin Wilman kaa vähän muovimattoja ja ihasteltiin hienoa lattiaa. Onneks ei ihan hiomaan ruvettu. Vähän kittimäisen oloista ainetta löyty puulattian pinnasta. Että onkohan tämä nyt sitä itteensä?

Ensimmäisiä vastauksia:

-Ettei olis liimaa?

– Minähän en mittää mistään tiiä…mutta jos on puulattialla ja muovimatto päällä, niin sinne on laitettua tasoteaineeksi ihan mitä vaan mutta tuskin asbestia. Näin oltiin ainakin meillä tehty ja tuo saamarin ”räkä” ei lähteny irti hyvällä eikä pahalla

– Riippuu kuinka vanha muovimatto on. voi olla asbestiakin.

– Jos on, sitten sitä on joka paikassa, putkissa yms.

Vaihtoehtoina oli siis lähettää näyte laboratorioon, jättää tuo laminaatin alle (kuten jotkut ehdottikin) jolloin osa talon hengestä olisi kadonnut, poistattaa se kalliilla, jolloin olisimme hyvin todennäköisesti saaneet liian ”sileän” lattian tai tehdä itse. Päädyimme jälkimmäiseen. Eli kaupasta ostamaan P3 luokan hengityssuojain, suojahaalarit ja maalin kaapiseen tarkoitettu työkalu. Samalla otin varastosta muutaman lastan, suihkepullon, rättejä ja jätesäkin johon sai likaiset rätit, suojahaalarin ja tasoitemössön.

Työ oli tarkoitus tehdä kerralla valmiiksi ja teippasin varmuuden vuoksi toiseen huoneistoon yhteyksissä olevat ovet vielä saumoista umpeen.

Tasoite ei pöllynnyt, ja pehmeni hieman, kun sen kasteli ennakkoon.

Tasoite ei pöllynnyt, ja pehmeni hieman, kun sen kasteli ennakkoon.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ensimmäisenä suihkutin vettä tasoitteelle ja parhaiten se irtosikin, kun antoi hieman vettyä.Kaapiminen oli hidasta hommaa ja normaalilla lastalla olisi kestänyt iäisyys, joten tuo Bilteman maaliraappa oli oikea ostos.

Maaliraappa oli ehdottomasti paras työkalu tässä hommassa.

Maaliraappa oli ehdottomasti paras työkalu tässä hommassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olin päättänyt tehdä homman kerralla valmiiksi, mutta sen verran voimalla piti kaapia lattiaa, että vajaaseen neljään tuntiin loppui voimat ja oli pakko jättää loppusilaus illalle.

Vanha lattia näkyvissä.

Vanha lattia näkyvissä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tasoitteen alta saatiin esille hienon värinen lattia, paikoitellen toistakin väriä paistaa alta ja muutamalta osin puhdas puupinta näkyy myös. Tarkemmin, kun sitä katseli, niin kaavin muutamasta kohtaa tarkoituksella lisää ”kulumajälkeä” esille ja tuon päälle onkin nyt tarkoitus laittaa ainoastaan lakka. Alunperin meinasimme, että lattia maalataan uusiksi, mutta juuri tuo vanha pinta tuo lisää ilmettä asuntoon ja se tulee aika todennäköisesti tuollaiseksi jäämään. Tykkäsit tai et, sinulta ei kysytä.

Lakka pintaan ja lattia on valmis!

Lakka pintaan ja lattia on valmis!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

/Jarkko

Uusi viikko, uusi elämä

Renovating Bad

Renovating Bad

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maanantaiaamu. En herännyt kellon soittoon. Vajaan vuoden ikäinen nassikka jokeltelee sängyssään ja odottaa kädet ojossa, että joku ottaisi hänet syliin. Näinpä teenkin ja menemme olohuoneeseen heräilemään sohvalle. Nassikka makailee sylissä, tutkii minun päästä löytyviä ihmeellisyyksiä ”korva…miksi se on olemassa?Jos yritän repiä isin suuta auki, mitähän siellä sisällä on” ja välillä painaa väsyneenä pään rintaa vasten sekä hekottelee, kun hieman kutitetaan. ”Hei, miksi sinä et lähde töihin?” kysyy tämä pieni mies ja koputtelee kädessä olevaa rannekelloaan. Vastaan, että nyt minun ei tarvitse mennä, kun olemme äidin kanssa suunnitelleet, että aiomme tehdä niitä asioita, joista olemme haaveilleet ja tämä on yksi niistä. Nautimme vapaasta elämästä hetkisen (huomenna voi olla liian myöhäistä), remonttia tehden ja tulevaisuudesta ei murehdita. Pikkujätkä nyökkää ymmärtämisen merkiksi ja heittää ylävitosen.

Keitän kahvia…paljon, koska siskokin tulee kohta tähän ja minun ei tosiaankaan tarvitse lähteä töihin! Olenhan muutama viikko sitten irtisanonut itseni vakituisesta työpaikasta, joka oli itse asiassa juuri se ammatti, josta olin haaveillut. Pidin työstä, työpaikasta, työkavereista ja pärjäsinkin siinä olosuhteisiin nähden ihan hyvin. Viimeinen työpäivä oli aika ristiriitainen, kun odotin tätä pitkään suunniteltua taukoa, mutta samalla jouduin myös luopumaan siitä mistä olin aiemmin haaveillut ja jonka eteen olin myös joutunut ottamaan riskejä. Silloinkin irtisanoin itseni vakituisesta, hyväpalkkaisesta työstä ja hyppäsin tyhjän päälle, kannatti. Ehkä se on totta, että onni suosii rohkeaa…näin olemme ainakin Sallan kanssa uskotelleet itsellemme, kun olemme päätöksiä tehneet.

11 kuukauden ikäinen poikamme menee avaamaan oven Wilmalle ja ojentaa hänelle kahvikupin. Istumme porukalla hetkisen ja sitten lähden touhuamaan kaksion lattiasta tasoitetta pois, varustautuneena sillä uskomuksella että siinä on asbestia. Kirjoitan vastauksen tähän blogiin kolmenkymmenen vuoden päästä, jos oireita on tullut…en kyllä usko, koska syömme paljon sitruunaa ja juomme pakurikäävästä tehtyä juomaa ja niissä on paljon syöpää ehkäiseviä vaikutuksia.

/Jarkko